Apologiaforum 2019 - Ainutlaatuinen Jeesus

Viikonlopun teeman herättämiin – ja miksei muihinkin – kysymyksiin vastaamassa forumin opettajista koottu paneeli. Mukana Mikko Sivonen, Marja-Kaarina Marttila, Leif Nummela ja Vesa Ollilainen.

Maallistuneessa yhteiskunnassa usko Jeesukseen edustaa taantumusta ja taikauskoa, johon järkevä ihminen ei turvaudu. Kuitenkin viimeisten vuosien aikana Suomessa sadat pakolaiset ovat kääntyneet kristityiksi. Kääntyneen uskoa voi epäillä, mutta myös omia ennakkoluulojamme: Jeesuksessa viehättää muu kuin oleskeluluvan saaminen.

Apostoli Paavali kirjoitti n. 20 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen: “Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne” (1.Kor.15:14). Ylösnousemuksella on muita perusteita kuin vahva usko tai kova luottamus Raamatun erehtymättömyyteen.

Viikonlopun teeman herättämiin – ja miksei muihinkin – kysymyksiin vastaamassa forumin opettajista koottu paneeli. Mukana Pasi Turunen, Leif Nummela, Jasu Markkanen ja Vesa Ollilainen.

C.S. Lewis kuuluisasti kritisoi yleistä uskomusta, että Jeesus oli vain viisas ihmisopettaja, ei Jumala. Lewis osoitti, että Jeesus ei jättänyt meille sitä vaihtoehtoa kysymykseensä, jonka hän tänäkin päivänä esittää meille: “Kuka minä teidän mielestänne olen?”

Jeesuksen identiteetistä ja merkityksestä on kiistelty läpi kristinuskon historian. Muodikkaat Jeesukset ovat monesti vanhoja harhaoppeja uusissa vaatteissa. Kirkkoisien vanhat vasta-argumentit voivatkin olla avuksi myös tänä päivänä.

Jeesuksen ainutlaatuisuutta on julistettu jo alkuajoista asti. Silloinkin sanoma herätti intoa, kummastusta ja ärtymystä. Jos menneisyys voi opettaa jotain nykyisyydestä, on meillä oletettavasti paljonkin hyötyä siitä, että tutustumme keisarin ja Kristuksen kannattajien yhteenottoihin.

Joulu oli alunperin pakanallinen juhla, ihmeitä ei tapahdu, evankeliumien kuva Jeesuksesta koottiin eri uskonnoista ja taruista. Kanavassa puretaan näitä ja muita ajassamme esiintyviä käsityksiä Jeesuksesta.

Kaikkitietäväksi itseään väittävä Jumala edustaa primitiivistä moraalia, hiljenee orjuuden edessä ja syrjii naisia. Tämänkaltaisia väittämiä esitetään Jeesuksesta ja hänen seuraajistaan. Hyväksyikö Jeesus passiivisesti olosuhteet? Sopeutuivatko ensimmäiset kristityt ympäristönsä arvomaailmaan, samalla kun levittivät evankeliumia läpi Rooman valtakunnan?

Mitä voimme tietää Jeesuksesta – vai voimmeko mitään? Yksi epäilee historiallisen tiedon mahdollisuutta, toinen Uuden testamentin evankeliumien luotettavuutta. Kolmas erottaa Jeesuksen Kristuksen Jeesus Nasaretilaisesta. Jouluevankeliumin “Siihen aikaan” antaa kuitenkin ymmärtää, että kristillisellä todistuksella Jeesuksesta on vankka ja luotettava perusta.

Opettaja, terapeutti, ihmisoikeusaktivisti, mystikko, nallekarhu, profeetta, satuhahmo. Jeesuksia on ollut monenlaisia ja on yhä. Mitä erilaisemmat kuvat hänestä kertovat usein enemmän kuvan laatijasta kuin kuvatusta historian henkilöstä. Voiko jokainen luoda oman Jeesuksensa vai onko meillä lopulta ihan sama Jeesus?